Kriittisen ja feministisen pedagogiikan lähtökohtiin kuuluu, että kiinnitetään huomiota erilaisiin ja erilaisista taustoista tuleviin ihmisiin ja ryhmiin. Tutkija, professori ja vapauden pedagogiikan puolesta puhuja on bell hooks. hooks on ottanut tutkijanimensä isoisoäidiltään ja haluaa kirjoittaa sen kieliopin vastaisesti pienillä kirjaimilla. Valtasuhteiden tiedostaminen ja purkaminen, ihmisten erojen ja erilaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen, aihekohtainen luopuminen tiedonjakoon painottuvasta opetusmallista, dialoginen opettaminen ja tasa-arvoisen oppimisyhteisön luominen ovat hooksin pedagogisen ajattelun lähtökohtia. Omassa väitöskirjassani käytin hooksin ajattelua tanssinopetukseni innoittajana.
Tanssityöpajoja vastaanottokeskuksissa
Suomen Kulttuurirahaston (SKR) myöntämällä rahoituksella kokosin tiimin kolmesta tanssinopettajasta ja toteutimme tanssityöpajoja Helsingin, Espoon ja Vantaan vastaanottokeskuksissa vuosina 2021–2023. Tarkoitus oli nähdä ne ihmiset, jotka tulevat vähiten nähdyksi. Pidimme lapsille ja nuorille ”Let´s dance” -ryhmiä sekä myöhemmin lisäksi aikuisten ”Relaxing” -ryhmiä. Työpajojen kielenä toimi suomi ja englanti. Google -kielenkääntäjää käytettiin välillä apuna kielimuurin taittamiseen. Lapset olivat tanssissaan kokonaisvaltaisia, avoimia, ennakkoluulottomia, heittäytyviä, suoraan tunteitaan ilmaisevia, ensisijaisesti lapsia. Keskeisenä havaintona oli lasten ja nuorten halun tehdä omia tanssejaan esitettäväksi. Pitkin viikkoa he olivat valmistelleet näitä tansseja, jotka antoivat merkityksellisyyttä koko viikko-ohjelmaan.
Yhteen vastaanottokeskukseen oli sijoitettu pääasiassa ukrainalaisia turvapaikanhakijoita. Pidimme siellä vastaavasti tanssityöpajoja lapsille ja nuorille sekä aikuisille. Yhteisen kielen löytäminen osoittautui jälleen haastavaksi. Tanssi- ja kehonkieli sekä opastekuvataulut tukivat yhteistä kommunikaatiota. Lasten ja nuorten tanssityöpaja sisälsi liikkumista, tanssia, draamaleikkejä, piirtämistä, sanatoistoja, keskusteluja, yhdessä tekemistä, demonstraatioita vanhemmille sekä esiintymisjuhlia lapsille ja koko vastaanottokeskuksen yhteisölle. Saimme lisäksi vieraaksemme jouluesitykseen ukrainalaisen lapsikuoron, jota yksi aikuisoppilaamme säesti pianolla. Mieleenpainuvia hetkiä.
Tutkimushaastattelut
Palautteita keräsin useampaan otteeseen tanssityöpajojen sisällöstä ja niissä onnistumisista. Lisäksi tein hankkeen loppupuolella aikuisille sekä lapsille henkilöhaastatteluja vanhempien läsnä ollessa. Palautteissa nousi esiin lasten vahva tarve tanssimiseen ja tekemiseen toimettomuuden sijaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin perustana. Tutkimushaastatteluissa aikuiset toivat esiin keskeisempänä tulla kohdatuksi normaaleina ihmisinä, vaikka heidän elämäntilanteensa olikin stressaava ja kuormittava. Jaettu tanssitila ja siinä yhdessä toiminen loivat varhaista keholliskielellistä valmiutta esikotoutumiseen oppilaille, asiakkaille, turvapaikanhakijoille.
Ehkä sattumaa, häiriökäyttäytymistä emme onnistuneet näkemään koko tanssityöpajakauden aikana vastaanottokeskuksissa.
Moninaisuuden mahdollisuudet ja haasteet koulussa
”Kielen ja oppimisen tukeminen tanssiopiston ja koulun yhteistyöllä” -hanke on meillä menellään säätiön mahdollistamana nyt keväällä 2024. Ajankohtaista keskustelua käydään peruskoululaisten lukutaidon heikkenemisestä. Koululaisten PISA-tulokset ovat laskeneet useina viime vuosina. Huoli on etenkin S2-oppilaiden kielen oppimisesta. Kielitaidolla yhteys on kouluyhteisöön kiinnittymiseen, oppimiseen ja elämän taitoihin. Tanssin universaalilla kielellä ja taiteen herkällä voimalla projekti pureutuu suoraan rajapinnoilla oleviin haasteisiin.
Hankkeessa meillä on mukana saman koulun kaksi kakkosluokkaa ja heidän luokanopettajansa, kaksi tanssinopettajaa ja kaksi tutkivaa opettajaa (tanssiopistosta ja koulusta). Pyrimme pitämään yhteisiä hankepalavereja joka kolmas viikko. Tämän hankkeen pohjana on aiemmin toteutettu ArtsEqual-hanke. Edeltäneessä hankkeessa havaittiin, että oppilaiden kasvun tukeminen toteutuu parhaiten, kun yhteistyö taidekasvattajien kanssa on pitkäkestoista ja jatkuvaa.
Kenttäpäiväkirjaa 1
Kenttäpäiväkirjaa: Oppilas aloittaa ”Minä olen …” ja luokka vastaa kaikuna hänelle takaisin ”Minä olen …”. Näin käynnistyy ensimmäinen tanssityöpajan tehtävä ”Nimet” ja saamme ensikuulemalta tutustua kaikkien etunimiin. Seuraavana on ”Liiku ja pysähdy” -tehtävä ja luokka pääsee kunnolla liikkumaan, omalla tavalla ja ohjatusti. Pari vastarannan kiiskeäkin ilmaantuu, jotka muistavat säännöllisin väliajoin kyseenalaistaa tehtäviä. Mutta lopun tanssibattlessa eli tanssitaistelussa kukaan ei kyseenalaista enää mitään, vaan kaikki oppilaat ovat enemmän kuin täysillä mukana. Tämä on toimivin harjoite tänään molemmille kakkosluokille Team Pantterit, Team Pähkinät. Toisen luokan kanssa ehdimme tanssia myös Robotti 1:sen. Keskittyminen tässä luokassa on tänään niin hyvää, että toiseen tanssiin jäi hyvin aikaa. Kirjaimiin ja sanoihin menemme ensi kerralla. Onnistunut päivä kaikkinensa, jäi hyvä mieli aloituksesta.
Kenttäpäiväkirjaa: Kaikki mukaan! Tänään teimme oppilaiden etunimien alkukirjaimet kehollisesti molemmissa luokissa. Ensi yksin ja sitten pareittain ja lopuksi kolmen ryhmissä. Seuraavaksi etenimme oman nimen keholla tekemiseen. Oppilaat olivat hyvin motivoituneita kehollistamaan etunimiään sekä esittämään niitä salin etuosassa.
Puheen tuottamista suomen kielellä harjoittelimme eilen ”Urheiluselostaja” -harjoitteessa. Tuota omalaistasi puhetta urheiluselostajana oman parin liikkumisesta. Tehtävä onnistui ja samalla ei-onnistunut. Visuaalista tukea otamme ensi kerralla mukaan harjoitukseen, kuva ja kirjoitus nähtävillä ovat myös paperilla samaan aikaan esim. juoksee, kiemurtelee, pyörii.
Luokanopettajien toivat hankepalaverissa esiin oppilaiden vanhan tutun ennakkoluulon tanssista pelkästään tytöille kuuluvana lajina. Tämä haaste oli tuttu, ja poikien tanssinopetukseen on jo olemassa tutkimustietoa ja menetelmiä. Hyvin valitut ja toimivat tehtävät resonoivat heti pedagogisena onnistumisena luokassa. Päätimme lähestyä tanssia vielä enemmän kaaoksen kautta järjestykseen -ajatuksella. Otimme heti alkuun juoksutehtävän, jossa saatiin ylimääräiset höyryt pois oppilailta. Energia-asteikkona toimi tuttu 0–10-asteikko ja koko luokka pyrki samaan energianumeroon. Toisten oppilaiden seuraaminen ja kuuntelu syntyi nyt paljon paremmin.
Kenttäpäiväkirjaa 2
Kenttäpäiväkirjaa: Tanssin riemua, joka imee mukaansa tahtomattaan ja synnyttää koko luokan yhteishengen. Jalkapallolaukka, maalituuletukset ja koripalloa muistuttavat tanssiliikkeet saavat poikien ja tyttöjen mielikuvat ja tanssin syttymään. Ei kilpailua, vaan omanlaisia tuuletusliikkeitä. Vastarannan kiisket vastustavat ensin joukolla ja lipuvat sitten yksitellen tanssiin mukaan. Rytmin riemua, esiintymisiä ja nähdyksi tulemisia. Tutut tanssit, jotka kehittyvät. Uusi tehtäviä joka tunnille. Supervoimaa liikkua näkymättömänä muiden välissä. Omaa kieltä, englantia ja suomea. Sieltä se tulee, omaa suomen kieltä.
——————
Kirjoittaja on Vantaan Tanssiopiston opettaja Tiina Jalkanen, joka toimii opistossa tanssinopettajana ja koordinaattorina.
